maanantai 24. toukokuuta 2010
Pihakuvia ja tunnustus
Runkoruusun kukat ovat punehtuneet ulkona...
Orvokki on kasvanut ihan silmissä!
Kaverukset nauttivat, kun saavat olla ulkona :)
Mikäs kukka tämä on? Lehdet kuin ison apilan, kukka kaunis ja hentoinen...
Tämän tunnustuksen sain Susanne-ystävältäni. Kiitos Susanne, olen todella mielissäni <3
Anna tämä tunnustus kaikille keille haluat sanoa, että hän on kaunis!
1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa)joille haluat tunnustuksen antaa
ja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä
Give this award to all whom you want to say, that she/he is beautiful!
Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on.
Beware you may get the award several times.
Annan tällä kertaa tämän tunnustuksen Sussille, Tilulle ja Keijukaiselle. Olkaapa kauniit hyvät :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onnittelut tunnustuksesta!
VastaaPoistaTosi kauniita kuvia!
Eikös tuo alimmainen kukkakuva ole ketunleipä? Arvelisin niin.
Mukavaa viikkoa sinulle!!
Ketunleiväksi minäkin sitä ehdottaisin.
VastaaPoistaOnnea suloisesta tunnustuksesta:) Minä sain äitienpäivälahjaksi myös runkoruusun ja ihmettelinkin, kun sen kukat oli ensin vaaleanpunaiset ja nyt ulkona punaiset. Sinulle kävi siis samoin:)
VastaaPoistaVähän "kääk", kun luonto ottaa nyt niin suuria askelia, ettei meinaa kyydissä pysyä.
VastaaPoistaOnnittelut tunnustuksesta!
Koirakaverukset ovat hauskannäköinen pari "pitkine otsatukkineen", hih!
Suloisuutta siellä kukkien keskellä luonnon helmassa ja tosi tosi suloiset veitikat mieltä ilahduttamassa!
VastaaPoistaOnnittelut kauniista
tunnustuksestasi!
Oikein hyvää alkavaa viikkoa ja päivien paistetta ja lempeän tuulen huminaa, kohta se kesä jo pilkistää!
Pikarililjat on hienoja, tuo valkoinen on Käenkaali/Ketunleipä.
VastaaPoistaIhania pihakuvia! Ketunleiväksi/Käenkaaliksi minäkin tuota valkoista sanoisin.
VastaaPoistaOnnea tunnustuksesta!
Kiitos kun jaoit kauniit pihakuvat meidän kanssamme...
VastaaPoistaTerveisin Vaaralan krisse
Hei Mari :)
VastaaPoistaOnnittelut tunnustuksesta - onpas se nätti ;)
On aivan upeaa seurata luonnon ihmeitä tähän aikaan vuodesta.
Meillä jostain syystä nurmikko osittain huonona - mikä lie, mutta jospa se siitä vielä virkoaa.
Kivaa viikkoa sinulle!
Hei!
VastaaPoistaKertakaikkisen ihania kuvia!!! Tämä kesän puhkeaminen on kyllä huumaavaa aikaa! Onneksi meillä täällä kotosuomessa on niin mahtavat vuodenajat!!!
Iso kiitos yllätyksestä:)
VastaaPoistaKauniita pihakuvia! Ja kaverukset näyttävät niin tyytyväisiltä kuvassa:)
Onnittelut tunnustuksesta,kauniita kesäkuvia.
VastaaPoistaKetunleipähän tuo,lapsena söimme noita lehtiä, ovat makoisia ja paljon rautaa kuulemma.
Kauniita kuvia pihaltasi! Ja nuo kaverukset on supersuloisia!:)
VastaaPoistaMukavaa alkanutta viikkoa!
Ihania kuvia olet ottanut pihalta. Tämä kesä on niin kivaa aikaa kun näkee ihmisten blogeissa kuvia pihoista ja parvekkeista :)
VastaaPoistaMeilläkin koirat nauttivat kun saavat olla pihalla. Tosin Milla-mummo on sellainen sohvaperuna että mieluiten makaisin sisällä haisemassa - säällä kuin säällä.. :)
Vaan Tyyne ja Tahvo ne oikein nauttivat pihalla ja hakeutuvat aina sinne mihin aurinko paistaa!
Voi noita suloisia kaveruksia♥
VastaaPoistaLyhty kukkineen on upea. Ja noi sun koirulit ovat mahtavan iloisen näköisiä turrikoita.
VastaaPoistaKivaa viikonloppua Mari!
Kauniita kuvia, varsinkin tuo 1. kuva on ihana (mä olen saniaisfani)! Kivat kaverukset siellä ja kukapa ei nauttisi kun saa olla ulkona hyvällä ilmalla :-) Ai ketunleivät... muistan ne lapsuudesta :-)
VastaaPoistaOikein hyvää loppuviikkoa,
Katja
Niin kauniita kuvia!!!
VastaaPoistaJa todella vauhdikkaasti kevät on edennyt, kun vauhtiin pääsi:)
ONNEA tunnustuksesta kauniille!:)
Nuo ketunleivän lehdet ovat tosiaankin syötäviä, mutta muistaakseni ne sisältävät samaa oksaalihappoa kuin rabarperikin, joten niitä ei saa kovin paljoa popsia.
VastaaPoistaMukavaa kun koirat saavat olla pihalla vapaina. Meidän Aino karkaa heti aitojen ali naapureihin kun silmä välttää, joten sitä ei oikein voi vapaana pitää, ainakaan jos itse puuhastelee jotain.
Kiitos kaunis tunnustuksesta :)
Hyvää viikonvaihdetta, toivottavasti taas vähän lämpenisi.
Kiitos kommenteista :) Ketunleipähän se tosiaan oli, muistan kun penskana joskus sitä maistelimme...
VastaaPoistaHei Mari, kiitos ja syvä niiaus ihanasta tunnustuksesta, kaunis!!
VastaaPoistaJuu, ketunleipiä nuo ovat, ja maistuvat ihanan suolaisille. Minullakin niitä kasvaa, annan niiden kasvaa rauhassa.