Kengillä on väliä

Perjantaina kävimme miehen kanssa ostamassa molemmille uudet lenkkarit. Olemme nyt tehneet ahkerasti n. 5 kertaa viikossa 4-10 km kävelylenkkejä aktiivisuusrannekkeen innostamina. (Mies tosin on kävellyt jopa yli 20 km lenkkejä muutaman, minä en vielä niin pitkiä...) Mutta meillä on olleet ihan peruslenkkarit, tyyliin "ruokakaupasta" ostetut. Enpä olisikaan uskonut miten paljon kengällä on väliä kävelyssä! Kävimme molemmat Footbalance-laitteessa, joten molemmille on nyt oikeanlaiset lenkkarit. Minulla on neutraali ja hyvin vaimennettu kenkä. Oli eilisellä lenkillä aivan unelma kävellä, askel rullasi eteenpäin. Osan reilun 6 km lenkistä jopa hölkkäsimme, mitä ei vanhoilla lenkkareilla voinut kuvitellakkaan. Tästä on harrastusta hyvä jatkaa.

Mukavaa sunnuntaita!

Kevätfiilis

Kanaset ja kukot ovat päässeet ulkoilemaan jo muutamana päivänä, kun on ollut niin lämmintä. Nämä kuvissa olevat ovat meidän kanojen hautomia poikasia eli noin 4 -5 kk ikäisiä. Kyllä niillä on ollut ihmettelemistä, häkistä ei ole uskallettu mennä vielä kovin kauas. Isot kanat ja Esa-kukko lähtivät heti kauemmas hyviksi todetuille kuoputusmaille :)

Lumi on lähtenyt ihan kiitettävästi, saas nähdä vain, sehän on lupaillut takatalvea ensi viikon lopulle.

Jokikin näyttää jo niin keväiseltä, toivottavasti jäät kohta lähtevät. Vanhin poika on tietysti käynyt jo virvelöimässä ensi tuskiin!

Johanna Ihanasti kotona-blogista lähetti minulle tämän aivan ihanan taulun Ilahduta bloggaajakaveria-haasteesta. Tämä löytää kyllä paikkansa varmasti meidän seinältä! Kiitos paljon Johanna!

Aurinkoisia päiviä!

Seminaari

Torstaina suuntasimme auton keulan kohti etelä-suomea. Ensimmäinen eteppi oli Valkeakoskella ystävämme luona ja siellä pääsimme ihastelemaan näitä ihania puudeleita.

Sieltä suuntasimme yöksi tätini luo Nummelaan. Kuvasssa olemme Hiidenveden jäällä koiria käyttämässä. Oli kyllä mukava käydä pitkästä aikaa, välimatka on niiiiin pitkä, että ihan liian harvoin tulee ajeltua tuolla päin... Viimeksi kuusi vuotta sitten kummitytön ylioppilasjuhlissa.

Seuraavana päivänä matka jatkui Helsinkiin, kävimme ensin tutustumassa Vanhan kaupungin koskeen. Vanhin poikamme halusi nähdä tämän padon, koska sitä on esitetty purettavaksi ja Vantaanjokea on kunnostettu onnistuneesti. Yksi juttu esim. täällä.

Matkan päätarkoitus oli Vastuullisen kalastuksen seminaari Helsingin messukeskuksessa, jossa 15-v. poikamme kävi puhumassa ja luovuttamassa Siikajoki vapaaksi padosta-adressin Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle. Täältä (suomeksi) ja täältä (englanniksi) mm. löytyy juttua.

Mukana olivat seminaarissa mm. Peltsi ja Jasper Pääkkönen, joka puhuikin myös asiantuntevasti seminaarissa.

Matka oli kaikessa lyhykäisyydessään onnistunut. Oli ihana nähdä ystäväämme, tädin perhettä ja olihan tuo seminaari kyllä huikea kokemus.

Tädin kliivia kukki ihanasti

Hyvää naistenpäivää!

Aktiivisuusranneke

Kyllä tuo aktiivisuusranneke on saanut minut kiitettävästi liikkeelle. Siihen tavoitteeseen aina pyrin, minkä ranneke on asettanut. Minulla on istumatyö ihan tyystin, olen katsonut, että normaalina työaikana minulla tulee n. 2000 - 3000 askelta, ei siis paljon mitään. Lenkille se on lähdettävä illalla, mikäli tavoitteeseen meinaa päästä. Tämä kuva on tältä päivältä, olemme käyneet pilkillä merellä ja kävin reilun 3,5 km kävelylenkin.

Tässä taas kokonaisaskeleet sellaisesta työpäivältä, että en ole käynyt lenkillä. Kotona tulee sitten askeleita ihan normihommissa.

Tässä kuva, kun olimme tänään pilkillä. Jäällä ei ollut lunta ollenkaan, nuorimmaiset luistelivat sen ajan, kun me pilkimme. Kovin oli vain laiha saalis, minä sain pienen ahvenen...

Kurkistus portaiden alle

Eteisen portaiden alta myös vetää, otimme paneelia pois ja kurkistimme mitä se on syönyt. Ensimmäisenä huomio kiinnittyi kauniiseen vanhaan tapettiin. Voi kun olisi saanut nähdä talon ennen kuin se muokattiin nykyiseen kuosiin! Mutta aimo läjä villaa löytyi myös lattialta, ne saa tietenkin sitten kyytiä rempan edetessä ja sinne tulee kunnon oikeanlaiset eristeet.

Ja porraslautojen alta löytyi vanhat portaat. Vielä ei ole päätetty mitä noille tehdään, mennäänkö uusilla vai kaivetaanko vanhat esille. Portaat tietenkin maalataan rempassa.

Lunta piisaa, vaikka on ollut plussakelit jo kauan. Meillä alkoi hiihtoloma, ihanaa!

Sain kivan haasteen Johannalta Ihanasti Kotona-blogista, kiitos siitä!

Säännöt ovat seuraavat:

      

• Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat. Bloggaajien määrän voit itse päättää. 

• Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. 

• Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla; esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekoista. Ilahduttaa voit myös vaikka kommenttien tai sähköpostin välityksellä. 

• Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevia bloggaajakaveria, mutta sillon haastetun ei tarvitse enään itse haastaa mukaan uusia kirjoittajia

Haasteen saa tällä kertaa:

Lovviisa ja Susanne, toivottavasti lähdette mukaan!

Mukavaa maaliskuuta ja alkavaa viikkoa :)

Eteinen

Eteisen remppaa on hienokseltaan jo aloiteltu, tapetteja revitty seinistä ja kurkisteltu paneleiden taa. Kuistin puolelta arvasimmekin, että muovit ja lasivilla löytyy... Ja kyllä löytyi heti kylmäsiltoja, kuisti ja eteinen ovat tosi kylmiä talvella. Lasivilla ja muovit saavat tietenkin kyytiä, tilalle tulee tuulensuojalevyt ja ekovilla.

Ja kanalan puolella on uudet tiput, tämä mamma on onneksi sellainen, joka hautoo ja hoitaa hyvin poikaset.

Vielä viikko töitä ja alkaisi hiihtoloma, meillä olisi Helsingin keikka tiedossa. Poika on kutsuttu Vastuullisen kalastuksen seminaariin luovuttamaan ministeri Orpolle Siikajoki vapaaksi padosta-adressi. Vielä muutaman päivän kerkeää allekirjoittamaan...

Perjantai 13. päivä

Eilen oli todellakin perjantai ja 13. päivä. Aamulla oli syntynyt kolme suloista tipua. Tyttö tuli päivällä koulusta ja oli löytänyt yhden tipuista nokittuna lattilalta henkihieverissä. Emo ja loput kaksi kanaa eristettiin omaan looshiin, kun vieressä oli kaksi hautovaa kanaa ja ne saattavat olla äkäisiä. Illalla kävimme vielä katsomassa, että kaikki oli hyvin. Tänä aamuna löytyi kuitenkin ne kaksi tipua kuolleena, emo oli hylännyt ne yöllä ja pienet raukat kylmettyivät...

Että tällaista tällä kertaa. Siitä huolimatta, Hyvää Ystävänpäivää!